Harrastuksen merkitys

Urheiluhullut Radio Suomi 19.12.2022

”Moni ymmärtää olevansa jotain muuta kuin huono tai hiljainen vasta, kun pääsee sopivan harrastuksen pariin.”

”Mitä harrastat?” on kiusallinen kysymys. Siihen pitäisi vastata jotain sellaista, mikä nostaa ihmisarvoa ja tekee vastaajasta hyveellisen mutta mielenkiintoisen. Arvostamme aktiivista, monipuolista, rohkeaa ja ennakkoluulotonta ihmistä emmekä pidä harrastamisena mitä tahansa puuhastelua.

Kun hädissämme listaamme harrastuksia, tulemme keksineeksi arkisillekin asioille harrastuksen statuksen. Esimerkkinä olkoon ruoanlaitto. Kovin moni mies ilmoittaa harrastavansa ruoanlaittoa. Se tarkoittaa, että henkilö tekee viikonloppuisin jotain monimutkaista ja näyttävää, kun taas kaltaiseni puurtaja, joka vääntää väkisin joka päivä vähintään yhden lämpimän aterian, ei harrasta ruoanlaittoa vaan yrittää pitää jääkaappikuntansa hengissä. Säästän puheenvuoroni loppuun kaikkein suosituimman ihmiskunnan harrastuksen.

Lasten kohdalla harrastus on oleellinen osa kasvatusta. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus saada sisältöä elämäänsä muualta kuin koulusta ja kodista, koska molemmissa saattaa olla ongelmia, joille lapsi ei voi mitään. Koulu arvottaa lapsen osaamista ja taipumuksia kapealla alueella ja kankeilla keinoilla rajoittaen hänen minäkuvaansa. Moni ymmärtää olevansa jotain muuta kuin huono tai hiljainen vasta, kun pääsee sopivan harrastuksen pariin.

Juuri nyt puhutaan lasten ja vanhusten liikkumattomuudesta, vain näiden kahden ikäryhmän, koska heistä koituu yhteiskunnalle kuluja. Keski-ikäisten liikkumattomuus pamahtaa yhteiskunnan maksettavaksi vasta, kun he ovat vanhuksia elleivät kuole sitä ennen sohvalle käsi kaukosäädintä puristaen. Poliitikot riensivät ilmoittamaan, että koululiikuntaa pitäisi lisätä, mutta ajatus on absurdi. Mikään ei ole aiheuttanut enemmän liikunnan inhoa kuin koululiikunta. Joten ratkaisu on harrastus.

Kun lapsilta kysyttiin, mitä he haluaisivat koulupäivän yhteydessä harrastaa, syntyi upea lista. Siinä on kaikkea mahdollista kiipeilystä kuvataiteisiin, käsitöistä valokuvaukseen ja eläinkerhosta luonnossa liikkumiseen. Suurin osa ei ole kalliita harrastuksia ja järjestettävissä maksutta koulupäivän yhteyteen. Perustelutkin olivat järkeviä. Lapset halusivat tehdä jotain hauskaa yhdessä. Tämä meidän pitäisi muistaa: jotain hauskaa yhdessä. Ei siis tavoitteellista kilpailuviettistä treenausta, jotta saamme menestystä, huippu-urheilijoita, kapellimestareita tai 16-vuotiaita entisiä urheilijoita ja rasitusvammaisia soittimensa vihaajia. Kaikkien ihmisten, myös lasten, harrastamisen tärkein anti on sosiaalisuus: voimme saada ystäviä ja iloa elämään.

Ai niin, ja se lupaamani yleisin aikuisten harrastus. Esitän sen kysymyksen muodossa, niin kuin se sosiologian tutkimuksissa esitetään: Kuinka usein harrastatte seksiä?

Tweet
© 2023 minnalindgren.fi. All rights reserved.