Naiset lipunmyyjinä

Urheiluhullut Radio Suomi 15.8.2022

Meillä on naiset päästetty äänestämään ja tekemään alipalkattuja töitä, mutta ei uskota, että nainen voi urheilla.”

Jos naiset ryhtyvät tosissaan urheilemaan, urheilulta putoaa tukiverkosto, vähän samalla tavalla, jos naiset lopettaisivat alipalkattujen hoitajien, varhaiskasvattajien ja opettajien työt. Yhteiskunta romahtaisi. Ja jos äidit ja vaimot eivät kokkaa, pyykkää, kuskaa, kannusta, lohduta, kerää rahaa, myy pullaa ja lippuja, miehet eivät voi urheilla.

Voiko nainen olla diplomi-insinööri? Mitä siitäkin tulisi, jos nainen olisi poliisi? Mihin tarvitaan palomiesnaista, osaatteko kuvitella naisen lääkärinä, lakimiehenä tai toimitusjohtajana? Nämä ovat kaikki minun elinaikanani esitettyjä vakavia kysymyksiä. Niiden perään on lauseen miespäästäjä naurahtanut, koska jo pelkkä kysymys kertoo vastauksen: ajatus on naurettava. Kukaan ei kysynyt, voisiko nainen pelata jääkiekkoa tai jalkapalloa – sellainen ei tullut kenellekään mieleen yhtenäiskulttuuriksi naamioidussa miesten maailmassa.

Suomi luulee olevansa tasa-arvon edelläkävijä, vaikka kotirouvien ihmemaat Saksa, Ranska ja Espanja ovat naisten jalkapallon huippumaita. Meillä on naiset päästetty äänestämään ja tekemään alipalkattuja töitä, mutta ei uskota, että nainen voi urheilla ja pelata joukkuelajeja paremmin ja mielenkiintoisemmin kuin mies. Tarvittaisiin kansainvälistä menestystä, jotta tämä itsestäänselvyys menisi perille, mutta kuten tiedämme, menestys tulee vain systemaattisella ja laajalla satsauksella, joka edellyttää ihmistyövuosia ja vapaaehtoisten miesjoukkojen lisäksi rahaa. Siis mitä, pitääkö naisillekin maksaa palkkaa urheilussa? Se raha olisi tietysti pois miehiltä, eikö niin, ja siksi meidän on annettava miesten urheilla rauhassa keskenään.

Nainen on yhteiskunnan häirikkö. Hän unohtaa kuukautiset ja imetyksen, luulee itsestään liikoja ja kuvittelee voivansa tehdä miesten juttuja. Tällaista hömpötystä kun jatketaan, maailma menee sekaisin eikä mies saa enää päättää, määrätä, sotia ja urheilla rauhassa, kuten koko ihmiskunnan loisteliaan historian on tehnyt. Mies antoi maailmalle kaiken hyvän, kuten teknologian, aseet, polttomoottorin, tehostetun maatalouden, korruptoituneen huippu-urheilun ja ilmastokriisin, ja naisen olisi syytä olla tästä kiitollinen. Naisen paikka on katsomossa, pullanmyyjänä, pyykinpesijänä, siivoojana, kannustajana ja ihailijana. Mitä sanoikaan kaikkien ihailema Sami Hyypiä tultuaan vuonna 2004 isäksi? ”Tuli pelimies eikä lipunmyyjä.”

 

Keskustelun aiheita:

Miten naisten joukkueurheilu pitäisi rahoittaa, ettei se näivetä miesten urheilua? Kuinka miesten urheilu voi hyötyä naisten urheilusta? Onko nainen urheilijana häirikkö tai uhka eli onko vaarana, että naisten kansainvälinen menestys rapauttaa miesten urheilun? Mikä merkitys on taustatyöllä, joka usein on kodin ja naisten harteilla, voiko mies taipua siihen, pärjääkö mies ilman naista urheilussa? Millä tavalla naisten urheilu on mielenkiintoisempaa ja parempaa kuin miesten? Mitä pitäisi tapahtua, että urheilussa olisi sekajoukkueita? Jos tunnustetaan useampia kuin yksi sukupuoli-identiteetti, miten urheilu reagoi tähän?

 

Tweet
© 2023 minnalindgren.fi. All rights reserved.