HS:n pääkirjoitus (3.2.23) ”Aika ajoi perustulon ohi” kaatuu otsikkoonsa. Kirjoitus perustuu sosiaaliturvakomitean välimietintöön, jossa mm. todetaan nykyinen systeemi monimutkaiseksi, epäjohdonmukaiseksi, vaikeasti ennustettavaksi, ristiriitaiseksi, byrokraattiseksi ja vaikeaselkoiseksi. Tämän tietävät kaikki, jotka ovat yrittäneet asioida Kelan tai kunnan sosiaalipalveluiden tarjoajien kanssa.
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on luotu silloin, kun täysipäiväinen ja vakinainen työ oli normi. Enää ei ole. Meillä on yhä enemmän määrä- ja osa-aikaisia työsuhteita, keikkatöitä ja itsensä työllistäjiä. Sitä kutsutaan joustavaksi työelämäksi, mutta sosiaaliturvan kannalta se on helvetti. Tilapäinen työ ei kannata, koska tuet katkaistaan. Tukien uudelleen saaminen pätkätyön päätyttyä kestää pitkään. Osa-aikainen työ katsotaan haitalliseksi Kelan näkökulmasta. Eläkeläisten työntekoa jarruttaa kohtuuton veroprosentti. Ja kuitenkin meidän pitäisi kannustaa kaikkia ikään katsomatta tekemään töitä.
Leikkaaminen ei ole ratkaisu. Suomessa sosiaaliturva on MATALAMPI kuin Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien sopimuksissa velvoitetaan (suhteutettuna bkt:hen tai mediaanituloon). Tästä Suomi on saanut ennen pandemiaa useita huomautuksia. Kyse on ihmisoikeuksista. Myös STM:n lakisääteinen raportti sosiaaliturvasta vuodelta 2020 toteaa perusturvaetuudet riittämättömiksi.
Kuten komitean välimietinnössä ehdotetaan, erilaiset perustuet on yhdistettävä. Se on askel kohti perustuloa. Sen lisäksi tarvitaan kohdennettuja tukia, joiden hakemisen on oltava mahdollisimman helppoa. Harkinnanvaraisuus poistuisi perustulon myötä. Tilapäiset ja osa-aikaiset työt olisivat mahdollisia, jopa kannattavia. Ja byrokratiaa olisi vähemmän!
Aika ei totisesti ole ajanut perustulon ohi.
#perustulo #vihreät #ehdollaeduskuntaan #helsinginvihreät #sosiaaliturva
